Ympäristön esineiden tulee olla tarpeellisia ja kiinnostavia, jolloin lapselle muodostuu niihin vähitellen kokemukseen perustuva tunneside, niistä tulee ”meidän tavaroita”;. – – Lapsi viihtyy yleensä samanlaisessa ympäristössä kuin aikuinenkin: toimintamahdollisuuksia tarjoavassa, moni-ilmeisessä, rikkaassa miljöössä. On vain muistettava katsoa ympäristöä lapsen perspektiivistä ja leikkimahdollisuuksien kannalta.

Lasten taidekasvatus. 1991. K. Hakkola, S. Laitinen & M. Ovaska-Airasmaa (toim.) Kirjayhtymä.